Juhlat ja vuodenkierto

Miksi steinerkoulussa vietetään juhlia?

Steinerkouluille tunnusomaista on rytmisyyden merkityksen ymmärtäminen ja vaaliminen. Arkipäivän ja juhlan vuorottelu luo rytmin. Steiner­kouluissa juhlia on paljon ja ne rytmittävät harkitusti koko opiskeluvuoden.

Vuotta rytmittää kuukausirytmi ja sitä viikkorytmi. Luokissa toistuu rytmisesti eri aineiden opetusjaksot ja aamut aloitetaan tutuil­la runoilla ja lauluilla. Mitä pienempi lapsi on kyseessä sen tärkeämpää samana toistuva rytmi on. Perinteenä toistuvat juhlatilaisuudet liittävät meidät vielä vuodenrytmiä suu­rempaan rytmiin.  Rytmit tuovat rauhaa ja turvaa, nykyisin niin kiireelliseen elämään.

Luokkajuhlat kohottavat luokan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suuret koulujuh­lat taas ovat välttämättömiä koko kouluyhteisön hengelle. Tämän vuoksi stei­nerkoulussa vietetään juhlia koko koulu yhdessä. Koulun juhlien myötä lapsi kasvaa sosiaalisuuteen. Lapsi kokee, että hänkin on osa kokonaisuutta, myös vastuullinen juhlien onnistumisesta.

Lapsista on hauska seurata toistuvia juhlia. Alaluokkalainen odottaa, että sitten kun hän on 8. luokalla, hän saa tehdä tuon nimenomaisen asian ja ylempiluokka­laiset taas muistelevat kuinka heidän luokkansa esitti esim. Mikael-legendan.

Juhlat antavat lapsille myös mahdollisuuden esittää oppimiaan taitoja. Taiteellisessa työssä prosessiin kuuluu myös työn esillepano. Työ on valmis vas­ta, kun se on esitetty eli nostettu yksityisestä yleiselle tasolle. Etenkin draamataide ja musiikki ovat luonteel­taan tällaisia esittäviä aineita. Esillepanoon tähtäävään työskentelyyn pyritään myös muissa aineissa.

Sadonkorjuujuhla, Mikael-juhla

Vuodenkierron juhlat koulussa aloittaa sadonkorjuujuhla, Mikael-juhla. Luonnossa on sadonkor­juun aika. Kokoamme kouluun sadonkorjuupöydän, jossa kaikki  oppilaat pääsevät ihailemaan ja lopulta myös maistelemaan mitä erilaisempia syksyn antimia.

Sadonkorjuujuhla on samalla myös Mikael-juhla, rohkeuden ja tahdon juhla. Mikael-legenda, jossa lohikäärmeen valta voitetaan ja Pyhä Yrjänä ratsastaa vapauttamaan prin­sessan lohikäärmeen pauloista kuuluu tämän juhla-ajan tarinoihin.

Iltajuhlassa esitetään Mikael-, syksy- ja sadonkorjuuaiheisia lauluja, runoja ja näytelmiä. Lopuksi  kokoonnumme yhdessä herkkuja notkuvan pitopöydän ääreen ja voimme  kiitollisina nauttia sadonkorjuun antimia hyvässä seurassa.

Martinpäivä

Syksyn yhä pimetessä, ennen kuin lumi tuo valoaan luontoon, vietetään Martinpäivän lyhtyjuhlaa. Pienet oppilaat tekevät eri materiaaleista lyhtyjä, joiden kanssa kuljetaan lyhtykulkueessa lauluja laulellen. Pyhän Martin legenda kertoo Pyhäs­tä Martista, joka antoi köyhille ruokaa ja vaatetti heidät. Päivä on hyvä tapa opetella jakamista ja toisten huomioimista. Yhteisen leivän jakaminen kaverin kanssa symbolisoi tätä.

Koulumme on aikaisempina vuosina juhlistanut Martinpäivää Martin pajapäivien  merkeissä. Lukuvuonna 2015-2016 järjestimme yhteisen tapahtuman Mutalan koulun ja alueen toimijoiden kanssa Mutala folk tapahtuman merkeissä. Oppilaillamme oli koulupäivä ja tapahtumassa ohjelmaa molemmilta kouluilta. Jatkossa vietämme aikaisemmin syksyllä Mikkelin markkinoita pajapäivän sijaan

Adventtiaika

Adventti on joulun valmistelun ja odotuksen aikaa.

Koulussa vietetään 1. adventtisunnuntain jälkeisenä maanantaina adventtipuu­tarhajuhlaa.

Pienten oppilaiden juhlassa pimeyteen ilmestyy enkeli kädessään palava kynttilä, hän kiertää havuspiraalin keskelle ja sytyttää siellä olevan kynttilän. Kukin lapsi saa vuorollaan hakea spiraalin keskeltä omaan kynttiläänsä valon. Myös isommat oppilaat hiljentyvät havuspiraalin äärellä ja hakevat hiljaisuudessa liekin kynttiläänsä. Kynttilät asetellaan havujen päälle spiraaliin. Saliin tulvii yhä enemmän valoa kynttilöiden syttyessä yksi toisensa jälkeen.

Pienten luokkaan  rakennetaan usein  adventtiseimi, jossa Marian tie kulkee neljän vii­kon aikana kivikunnan, kasvikunnan ja eläinkunnan kautta ihmiskuntaan. Ensim­mäisellä viikolla seimeen tuodaan kiviä ja jalokiviä, toisella viikolla käpyjä, olkia, sammalta, oksia, ehkä ruusuja, kolmannella viikolla simpukoita, lampaita, härkä, aasi ja vihdoin neljännellä viikolla paimenet. Näin seimi valmistuu asteittain jouluksi, jotta sinne voisi syntyä tärkein – lapsi.

Lucianpäivä

Lucian juhla 13.12. on kaunis, Pyhän Lucian muistoksi vietettävä juhla. Koulumme oppilaat käyvät viemässä joulutervehdyksen Mutalan kouluun kulkueena  laulaen. Välillä käymme myös päiväkodilla.

Joulujuhla

Koulussamme vietetään perinteistä joulujuhlaa jouluevankeliumin ja erilaisten joulu- ja tonttuaiheisten esitysten parissa.

Kalevalajuhla

Kalevalanpäivää vietetään 28.2. Koulumme neljäsluokkalaiset tutustuvat vuoden aikana Kalevalan  värikkäisiin tarinoihin ja esittävät juhlassa aiheeseen liittyvän näytelmän tai muun esityksen. Juhlassa myös muut luokat esittävät usein suomalaiseen kansanperinteeseen liittyvä esityksiä.

Pääsiäinen

Ortodoksinen virpomavitsojen siunaus kuuluu koulumme pääsiäisajan perin­teeseen.

Pääsiäinen on uudestisyntymisen juhla.  Istutamme rairuohoa ja koristelemme luokkia ja koulua kevään juhlan kunniaksi.

Kevätjuhla

Koulussamme  vietetään  perinteistä kevätjuhlaa lukuvuoden päätteeksi.