Miksi steinerkoulussa vietetään juhlia?
Steinerkouluille tunnusomaista on rytmisyyden merkityksen ymmärtäminen ja vaaliminen. Arkipäivän ja juhlan vuorottelu luo rytmin. Steinerkouluissa juhlia on paljon ja ne rytmittävät harkitusti koko opiskeluvuoden.
Vuotta rytmittää kuukausirytmi ja sitä viikkorytmi. Luokissa toistuu rytmisesti eri aineiden opetusjaksot ja aamut aloitetaan tutuilla runoilla ja lauluilla. Mitä pienempi lapsi on kyseessä sen tärkeämpää samana toistuva rytmi on. Perinteenä toistuvat juhlatilaisuudet liittävät meidät vielä vuodenrytmiä suurempaan rytmiin. Rytmit tuovat rauhaa ja turvaa, nykyisin niin kiireelliseen elämään.
Luokkajuhlat kohottavat luokan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suuret koulujuhlat taas ovat välttämättömiä koko kouluyhteisön hengelle. Tämän vuoksi steinerkoulussa vietetään juhlia koko koulu yhdessä. Koulun juhlien myötä lapsi kasvaa sosiaalisuuteen. Lapsi kokee, että hänkin on osa kokonaisuutta, myös vastuullinen juhlien onnistumisesta.
Lapsista on hauska seurata toistuvia juhlia. Alaluokkalainen odottaa, että sitten kun hän on 8. luokalla, hän saa tehdä tuon nimenomaisen asian ja ylempiluokkalaiset taas muistelevat kuinka heidän luokkansa esitti esim. Mikael-legendan.
Juhlat antavat lapsille myös mahdollisuuden esittää oppimiaan taitoja. Taiteellisessa työssä prosessiin kuuluu myös työn esillepano. Työ on valmis vasta, kun se on esitetty eli nostettu yksityisestä yleiselle tasolle. Etenkin draamataide ja musiikki ovat luonteeltaan tällaisia esittäviä aineita. Esillepanoon tähtäävään työskentelyyn pyritään myös muissa aineissa.
Sadonkorjuujuhla, Mikael-juhla
Vuodenkierron juhlat koulussa aloittaa sadonkorjuujuhla, Mikael-juhla. Luonnossa on sadonkorjuun aika. Kokoamme kouluun sadonkorjuupöydän, jossa kaikki oppilaat pääsevät ihailemaan ja lopulta myös maistelemaan mitä erilaisempia syksyn antimia.
Sadonkorjuujuhla on samalla myös Mikael-juhla, rohkeuden ja tahdon juhla. Mikael-legenda, jossa lohikäärmeen valta voitetaan ja Pyhä Yrjänä ratsastaa vapauttamaan prinsessan lohikäärmeen pauloista kuuluu tämän juhla-ajan tarinoihin.
Juhlassa esitetään Mikael-, syksy- ja sadonkorjuuaiheisia lauluja, runoja ja näytelmiä. Lopuksi kokoonnumme yhdessä herkkuja notkuvan pitopöydän ääreen ja voimme kiitollisina nauttia sadonkorjuun antimia hyvässä seurassa.
Martinpäivä
Syksyn yhä pimetessä, ennen kuin lumi tuo valoaan luontoon, vietetään Martinpäivän lyhtyjuhlaa. Pienet oppilaat tekevät eri materiaaleista lyhtyjä, joiden kanssa kuljetaan lyhtykulkueessa lauluja laulellen. Pyhän Martin legenda kertoo Pyhästä Martista, joka antoi köyhille ruokaa ja vaatetti heidät. Päivä on hyvä tapa opetella jakamista ja toisten huomioimista. Yhteisen leivän jakaminen kaverin kanssa symbolisoi tätä.
Koulumme on aikaisempina vuosina juhlistanut Martinpäivää Martin pajapäivien merkeissä. Lukuvuosina 2015-2016 ja 2017-2018 järjestimme yhteisen tapahtuman Mutalan koulun ja alueen toimijoiden kanssa Mutala folk tapahtuman merkeissä. Oppilaillamme oli koulupäivä ja tapahtumassa ohjelmaa molemmilta kouluilta.
Adventtiaika
Adventti on joulun valmistelun ja odotuksen aikaa.
Koulussa vietetään 1. adventtisunnuntain jälkeisenä maanantaina adventtipuutarhajuhlaa.
Pienten oppilaiden juhlassa pimeyteen ilmestyy enkeli kädessään palava kynttilä, hän kiertää havuspiraalin keskelle ja sytyttää siellä olevan kynttilän. Kukin lapsi saa vuorollaan hakea spiraalin keskeltä omaan kynttiläänsä valon. Myös isommat oppilaat hiljentyvät havuspiraalin äärellä ja hakevat hiljaisuudessa liekin kynttiläänsä. Kynttilät asetellaan havujen päälle spiraaliin. Saliin tulvii yhä enemmän valoa kynttilöiden syttyessä yksi toisensa jälkeen.
Pienten luokkaan rakennetaan usein adventtiseimi, jossa Marian tie kulkee neljän viikon aikana kivikunnan, kasvikunnan ja eläinkunnan kautta ihmiskuntaan. Ensimmäisellä viikolla seimeen tuodaan kiviä ja jalokiviä, toisella viikolla käpyjä, olkia, sammalta, oksia, ehkä ruusuja, kolmannella viikolla simpukoita, lampaita, härkä, aasi ja vihdoin neljännellä viikolla paimenet. Näin seimi valmistuu asteittain jouluksi, jotta sinne voisi syntyä tärkein – lapsi.
Lucianpäivä
Lucian juhla 13.12. on kaunis, Pyhän Lucian muistoksi vietettävä juhla.
Joulujuhla
Koulussamme vietetään perinteistä joulujuhlaa jouluevankeliumin ja erilaisten joulu- ja tonttuaiheisten esitysten parissa.
Kalevalajuhla
Kalevalanpäivää vietetään 28.2. Koulumme neljäsluokkalaiset tutustuvat vuoden aikana Kalevalan värikkäisiin tarinoihin ja esittävät juhlassa aiheeseen liittyvän näytelmän tai muun esityksen. Juhlassa myös muut luokat esittävät usein suomalaiseen kansanperinteeseen liittyvä esityksiä.
Pääsiäinen
Ortodoksinen virpomavitsojen siunaus kuuluu koulumme pääsiäisajan perinteeseen.
Pääsiäinen on uudestisyntymisen juhla. Istutamme rairuohoa ja koristelemme luokkia ja koulua kevään juhlan kunniaksi.
Kevätjuhla
Koulussamme vietetään perinteistä kevätjuhlaa lukuvuoden päätteeksi.