Steinerpedagogiikka

Steinerpedagogiikkan pääpiirteitä

Steinerpedagogiikka perustuu Rudolf Steinerin ajatukseen ihmisestä tahtovana, tuntevana ja ajattelevana kokonaisuutena. Steinerkoulun opetussuunnitelmassa käsitys ihmisen kokonaisvaltaisuudesta näkyy siinä, että ihmistä pyritään kehittämään ja kasvattamaan tasapainoisesti kaikilla ihmisyyden osa-alueilla.

Oppilaan kokonaisvaltaisen huomioimisen periaatteesta seuraa, että opetuksen tavoitteet ovat sekä yksilöllisiä että yleissivistäviä. Yksilöllisyys merkitsee sitä, että opetus palvelee oppilaan yksilöllistä kasvua ja kehittymistä ihmisenä.

Oppilasta kannustetaan ja opastetaan löytämään omat ainutkertaiset vahvuutensa. Tavoitteena on aloitekykyinen ja rohkea ihminen, jolla on aikuisena valmiudet ja uskallusta uuden luomiseen.

Steinerkoulussa opetuksen välineinä ovat toiminnallisuus, itse tekeminen ja mielikuvien kautta työstäminen. Oppimansa asiat oppilaat kirjoittavat ja piirtävät työvihkoihin. Elämyksellisen oppimisen tavoitteena on rohkaista uusien kykyjen käyttöön, herätellä uudenlaisia näkemyksiä ja avartaa ymmärrystä. Opetuksessa pyritään ohjaamaan lasta havaitsemaan yhteys ajattelun, tunteiden, toiminnan sekä oman kehon aistimusten välillä. Retket ja leirikoulut kuuluvat olennaisesti jokaisen vuosiluokan opetusohjelmaan.

Oppilasta kannustetaan ja opastetaan löytämään omat ainutkertaiset vahvuutensa. Tavoitteena on aloitekykyinen ja rohkea ihminen, jolla on aikuisena valmiudet ja uskallusta uuden luomiseen.

Ikäkausien herkkyydet

Steinerkoulun opetussuunnitelma on laadittu tukemaan lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista psykofyysistä kehitystä. Yksilöllisten tekijöiden rinnalla lapsen opetuksessa huomioidaan kehitysalueet, joilla lapsen luovuus ja tarpeet eri ikäkausina ovat herkimmillään. Steinerpedagogiikan ihmiskuvan mukaan ihmisen kasvulla ja kehityksellä on omat erityiset herkkyyskautensa tahdon, tunteen ja ajattelun alueilla.

Ihmisen sisäistä kehitystä tarkastellaan seitsenvuotisrytmissä, jonka mukaisesti koulun kasvatuksen päätehtävät asetetaan. Ensimmäisenä seitsenvuotiskausi kattaa ajan syntymästä kouluikään. Tuona aikana lapsi kokee itsensä ja ympäröivän maailman sekä rakentaa omaa fyysisyyttään pitkälti häneen kohdistetun lämmön – niin fyysisen kuin henkisenkin – perusteella.
Toinen seitsenvuotiskausi käynnistyy koulun alkaessa ja päättyy murrosikään. Tässä ikävaiheessa rakentuu kyky nähdä ympärillä kauneutta ja havaita maailmassa laadullisuuksia myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Tämä ajanjakso on lapsen tunne-elämän kehittymisen aikaa.

Alaluokilla opetus on ensimmäisen seitsemän vuoden aikana pitkälti kuvallista ja elämyksellistä. Kokonaisvaltaisuuden periaatteen mukaisesti liikunnalla ja toiminnalla on opetuksessa keskeinen sija. Tiedollinen aines liittyy opetuksessa kiinteästi lapsen omiin kokemuksiin. Lapsen tunnemaailman kasvua ja rikastumista tukemalla steinerkoulussa luodaan vakaa perusta tulevaa elämää haasteiden ja mahdollisuuksien kohtaamiselle.

Murrosiän jälkeen alkaa kolmas seitsenvuotiskausi. Steinerkoulussa tämä on nuoren ajattelun kasvattamisen aikaa. Ajattelua ruokkiva opetus rakentuu aiemman elämyksellisyyteen ja liikkuvuuteen pohjautuneen opetuksen perustalle. Yksilöllisyys ilmenee opetuksessa siten, että oppilasta ohjataan tiedon lähteille hänen itsensä esittämien kysymysten kautta.

Yhtenäinen luokkayhteisö

pedagogiikka2Koulussamme luokanopettaja opettaa pääasiallisesti luokkaansa seitsemän vuotta. Koululaisen elämässä opettaja on ihminen, joka yhdessä vanhempien kanssa seuraa ja ohjaa häntä läpi vuosien. Opettajan pysyvyys on koko luokkayhteisön pysyvyyttä ja yhteyttä vahvistava tekijä.

Samassa luokkayhteisössä koululainen varttuu aina nuoreksi asti tutun opettajan saattelemana ja yhdessä monivuotisten luokkatovereittensa kanssa. Tällainen prosessi luo turvallisen ympäristön, jossa nuoreksi varttuva lapsi voi kokea monet kasvun mukanaan tuomat muutokset, jotka koskettavat häntä itseään ja oppilastovereita.
Yhdessä jaetut elämykset, luokan työstämät näytelmät ja vuosittain toistuvat vuodenaikajuhlat voimistavat yhteenkuuluvuutta, kasvattavat sosiaalisuuteen ja opettavat ilmaisutaitoja.

Oppikirjattomuus

Koulussamme ei juurikaan käytetä, etenkään alaluokilla, valmiita oppikirjoja, vaan oppilaat laativat itse omat työvihkonsa. Oppiaineen keskeiset asiat kirjoitetaan työvihkoon ja vihko kuvitetaan.
Pienimmät oppilaat tekevät työvihkonsa opettajan neuvojen mukaan. Ylemmillä luokilla työvihkon tekeminen tapahtuu melko itsenäisesti tuntiopetuksen pohjautuen ja lähdemateriaaleja hyödyntämällä. Työvihkotyöskentelyssä oppilas on itse mukana tiedon hankkimisen ja tuottamisen prosesseissa. Näin opetus tulee omakohtaisesti syvästi läpieletyksi.
Varsinaisia oppikirjoja käytetään lähinnä vieraissa kielissä ja matematiikassa, yläkoulussa myös mahdollisena lukemistona ja lähdemateriaalina  muissakin oppiaineissa.

Elämänrytmi ja vuodenkierto

Säännöllinen elämänrytmi on lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Koululaisen hyvää arkea rytmittävät ennen kaikkea täsmälliset nukkumaanmeno- ja ruoka-ajat. Ne ylläpitävät terveyttä ja vahvistavat lapsen elämänvoimia.
Koulussa rytmisyys näkyy päivä- ja viikkojärjestyksen ohella varsinaisessa opetuksessa vastavuoroisuutena, jossa oppilaat vuoroin luovat ja tekevät, vuoroin ottavat vastaan tietoa ja ohjausta.
Vuodenkierrossa suuret juhlat rytmittävät koulun elämää. Syksyllä vietetään arkkienkeli Mikaelin päivää ja Martinpäivän lyhtyjuhlaa. Joulukuussa juhlistetaan adventtiajan alkua, ja ennen joulujuhlaa vietetään myös Lucian päivää. Kevätkauden juhliin lukeutuvat mm. Kalevalan päivä ja pääsiäinen. Lukuvuosi päättyy kevätjuhlaan.
Juhliin valmistaudutaan huolella ja kulloisenkin juhlan teema sävyttää koulun arkea.

Jakso-opetus

Koulussamme käytetään jakso-opetusta. Suurta osaa lukuaineista opetetaan keskittymällä yhteen ns. pääaineeseen, jota opetetaan useampi tunti päivässä n. 4-5 viikon jaksoissa.

Jakso-opetus mahdollistaa luovan syventymisen ja paneutuvan työskentelyn myös teoreettisissa aineissa.
Pääaineina opetettavien teoreettisten aineitten tasapainona ovat taiteelliset ja käytännölliset aineet kuten kuvataide, musiikki, puhe- ja draamataide sekä käsityö ja kotitalous.

Varhainen kieltenopiskelu

Koulussamme opiskellaan ruotsia ja englantia ensimmäiseltä luokalta lähtien. Varhainen kieltenopiskelu pohjaa lapsen kykyyn jäljitellä ja eläytyä maailmaan. Varhaisessa kieltenopiskelussa käytetään paljon leikinomaisuutta ja ruokitaan lasten mielikuvitusta.

Eurytmia

Eurytmia on yksi steinerkoulun omista taideaineista, jota steinerkouluissa opiskellaan kaikilla luokka-asteilla. Eurytmia on Rudolf Steinerin kehittämä liikuntataide, jossa kokemuksellisen liikkeen avulla tavoitellaan musiikin ja kielen lainalaisuuksia. Eurytmiassa musiikki (melodia, harmonia, rytmi) ja kieli (vokaalien ja konsonanttien ominaispiirteet, puheen rytmi) yhdistetään taiteelliseksi kokonaisuudeksi. Steiner itse luonnehti eurytmiaa taiteeksi, joka tarjoaa elämyksen ”näkyvästä puheesta ja näkyvästä laulusta”.
Taiteellisen elämyksen lisäksi eurytmia harjaannuttaa oman kehon ja liikkeen hallintaa sekä vahvistaa keskittymiskykyä.

Koulussamme opetetaan tällä hetkellä eurytmian tilalla puhe- ja draamataidetta.

Muotopiirustus

Muotopiirustusta opetetaan luokilla 1-5. Muotopiirustus aloitetaan ensimmäisellä luokalla perusmuotojen (suora, kaareva, ympyrä, neliö) ja niiden variaatioiden piirtämisellä. Oppiaine tukee esimerkiksi kirjainten ja numeroiden kirjoittamaan oppimista. Alaluokilla muotopiirustus yhdistetäänkin usein äidinkielin ja matematiikan sisältöihin. Muotopiirustus rakentaa ja selkeyttää ihmisen kokemusta omasta itsestään, sillä muotoja muovatessaan ja hahmottaessaan lapsi muovaa myös omaa itseään.
Kuudennelta luokalta lukien muotopiirustus muuttuu geometriaksi.

Arviointi

Lapsen hyvän itsetunnon kehitystä tuetaan myös sillä, ettei häntä arvioida pelkin numeroin. Alaluokilla opettaja antaa lapselle kevätrunon ja sanallisen arvioinnin. Ylemmillä luokilla lapsi voi saada numeroarvioinnin lisäksi myös sanallisen arvion itselleen. Arviointi on monipuolista ja pääpaino on lukuvuoden aikana tapahtuvassa jatkuvassa palautteessa.

Yhteistyö vanhempien kanssa

pedagogiikka3Lapsen kasvatus ja kaikinpuolinen kehitys sekä kokonaisvaltainen huomioiminen kouluopetuksessa edellyttää tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Koulussamme kiinnitetäänkin erityistä huomiota koulun ja kotien kanssakäymiseen.

Vanhempainiltojen ja keskustelujen lisäksi vanhemmat voivat olla osallisia koulun toiminnasta monin eri tavoin. Vanhempien panos näkyy esimerkiksi juhlien ja retkien järjestelyissä, varainhankintatehtävissä ja kannatusyhdistyksen hallituksen työskentelyssä.

Joensuun steinerkoulun kannatusyhdistys järjestää yhdessä vanhempien kanssa muun muassa erilaisia varainhankintatapahtumia.

Scroll to Top